Yleistieto

"Human knowledge is but an accumulation of small facts, made by successive generations of men, the little bits of knowledge and experience carefully treasured up by them growing at length into a mighty pyramid. Though many of these facts and observations seemed in the first instance to have but slight significance, they are all found to have their eventual uses, and to fit into their proper places. Even many speculations seemingly remote, turn out to be the basis of results the most obviously practical. In the case of the conic sections discovered by Apollonius Pergaeus, twenty centuries elapsed before they were made the basis of astronomy — a science which enables the modern navigator to steer his way through unknown seas and traces for him in the heavens an unerring path to his appointed haven. And had not mathematicians toiled for so long, and, to uninstructed observers, apparently so fruitlessly, over the abstract relations of lines and surfaces, it is probable that but few of our mechanical inventions would have seen the light."

Samuel Smiles, Self-Help

Vaikka viktoriaaninen maailmankuva on meidän maailmankuvaamme verrattuna mystisempi, he itse pitivät sitä tieteellisenä. Nopeasti kehittyvät tiede ja teknologia ja niiden myötä pienenevä maailma muodostivat ajatuksen teologisesti edistyneestä yhteiskunnasta. Kuitenkaan suurin osa keksinnöistä tai tieteellisistä saavutuksisa ei koskettanut tavallisia kansalaisia. Teollistumiseen vaikuttaneet keksinnöt, sähköistyminen ja matkustukseen sekä tiedovälitykseen liittyvät edistysaskeleet vaikuttivat heidän normaalielämään eniten. Lääketieteessä tehdyt löydöt pidensivät ihmisen elinikää.
Keksinnön tai löydön tekemisestä meni pitkä aika siihen, että se tuli yleiseen tietoisuuteen. Osaa tieteellisistä keksinnöistä pidettiin aluksi väärinä – maailmankuvan vastaisina – ja ne kohtasivat runsastakin kritiikkiä. Ihmisen mielikuva omasta paikasta maailmassa muuttui radikaalisti Darwinin evoluutioteorian myötä. Ajatus siitä, että ihminen ei olisikaan eläimistä erillinen ylempi olento tuntui aikalaisittain väärältä ja uskonnonvastaiselta.
1870-luvulla tiede sai viihteellisen roolin Pariisin keski- ja yläluokan keskuudessa. Lehdistö popularisoi luonnontieteiden ja teknologian saavutuksia, joita esiteltiin kymmenen vuoden välein Pariisin maailmannäyttelyssä. Kaupunkikulttuuri omaksui alttiisti uutuuksia, vaikka muualla siihen saattoi mennä hyvinkin pitkään. Suurissa kaupungeissa oli valloillaan voimakas tunne eteenpäin menosta.

Koulutus kehittyi ranskassa samaan aikaan suurin askelin. Lähes jokainen lapsi kävi 6-13 – vuotiaana kansakoulun, jossa opeteltiin lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan. Lukutaidottomien osuus maalaisväestöstä oli 33% vuonna 1870, josta se kehittyi neljässä vuosikymmenessä lähes olemattomiin. Peruskouluun kuului lakisääteisesti myös uskonnon ja moraalin opetusta sekä tytöille käsitöitä. Näiden lisäksi kouluissa saatettiin opettaa historiaa, luonnontieteitä, laulua, liikuntaa ja piirtoa.
Kansakoulun käyneistä vain 3,4% siirtyi toiselle asteelle. Näistä suurin osa oli rikkaita - ja miehiä. Oppikoulujen opintosuunnitelmasta suurinta osaa pidettiin naiselle epäsoveliaana ja liian kehittyneena. Pääpaino oli klassisilla tutkimuksilla: kreikalla ja latinalla. Myös ranskaa, historiaa, maantietoa, matematiikkaa ja filosofiaa opetettiin.

Tieteen ja teknologian aikajana

n. 1685: Ranskalainen Denis Papin esittelee painekattilan, jossa on turvaventtiili.
1687: Newton julkaisee Principian, Luonnonfilosofian matemaattiset perusteet, joka muodostaa Einteiniin asti modernin fysiikan pohjan.
1681: Canal Royal de Languedoc, joka yhdistää Välimeren Biskajanlahteen, avataan. Kanava on 241 kilometriä pitkä, siinä on 103 sulkua ja sitä varten rakennettiin ensimmäinen tekoallas. Tämä on suurin kanaaliprojekti roomalaisen ajan ja 1800-luvun välissä.
1701: Jethro Tull uudistaa kylvökonetta tehden mahdolliseksi usean rivin istuttamisen samaan aikaan suuressa mittakaavassa.
1709: Abraham Darby alkaa käyttäämään koksia rautamalmin sulattamisessa. Tämä metodi oli halvempi ja aikaasäästävämpi kuin ennen käytetty hiiltä käyttävä metodi ja näin ollen vähitellen korvasi aiemmän tavan.
1712: Thomas Newcomen rakentaa ensimmäisen kaupallisesti menestyvän hyörykoneen. Konetta käytettään ympäri Eurooppaa, lähinnä veden pumppaamiseen pois kaivoksista.
1714: Britannian hallitus perustaa johtokunnan pituuspiirien määrittelemisen avuksi, joka lupaa £20,000 palkkion sille, joka onnistuu korjaamaan pituuspiirien määrityksen.
1717: Lady Mary Wortley Montagu palaa Turkista ja esittelee länsimaailmalle isorokon torjunnassa Turkissa kaytetyn menetelmän, varilaation eli rokonistutuksen, jossa ihminen altistetaan pienelle määrälle isorokkovirusta.
1733: John Kay parantelee ja automatisoi kangaspuiden sukkulaa.
1739: Anders Celcius kehittää Celsius-asteikon.
1745: E.G. von Kleist keksii "Leydenin pullon", joka on kondensaattorin edeltäjä.
1752: Englanti ottaa käyttöön gregoriaanisen kalenterin.
1752: Benjamin Franklin keksii ukkosenjohtimen./dd>
1761: Tupakan ja syövän välinen yhteys todetaan ensimmäisen kerran./dd>
1765: Britannian hallitus palkitsee John Harrisonin No4 kronometrin, joka korjaa pituuspiirimittauksen.
1765: James Hargreaves keksii Kehruu-Jennyn.
1767: Joseph Priestley valmistaa ensimmäisen kerran hiilihapotettua vettä.
1769: Richard Arkwright keksii vesivoimalla toimivan kehruukoneen.
1769: James Watt rakentaa ensimmäisen nykyaikaisen höyrykoneen.
1772<: Bridgewater-kanaalia laajennetaan Mersleyhin ja näin ollen yhdistää Liverpoolin kanaaliin. Sen menestys aloittaa ”kanaalimanian”.
1774: Priestley eristää ensimmäisen kerran happea.
1774: Marquis Claude de Jouffroy rakentaa ensimmäisen oikeasti toiivan höyrylaivan.
1775: Alexander Cummings keksii nykyaikaisen vesiklosetin.
1775<: Veden kemiallinen rakenne selviää.
1776: David Bushnell keksii toimivan sukellusveneen
1779: Ensimmäiset höyryvoimalla toimivat tehtaat.
1780: Benjamin Franklin keksii kaksiteholinssit.
1781: Maailman ensimmäinen rautasilta valmistuu Severn-joen yli.
1781: William Herschel löytää Uranuksen.
1783: Montgolfier-veljesten ensimmäinen kuumailmapallolento.
1786: Andrew Meikle saa ensimmäisen patentin puimurille.
1787: Cartwright rakentaa ensimmäiset automatisoidut kangaspuut.
1791: John Fitch patentoi höyrylaivansa.
1794: William Murdock valaisee talonsa kaasulampuilla, mikä on ensimmäinen kerta kuin talon valaistus hoidetaan täysin kaasulampuilla.
1793: Angela Smith keksii raastinkoneen (cotton gin).
1795: Ranskalainen Nicholas Jacques Conte patentoi lyijykynän grafiitin valmistusmenetelmän.
1796: Edward Jenner kehittää isorokkorokotteen käyttäen lehmänrokon aiheuttavaa virusta. Tämä on aikaisemmin käytettyä varilaatiota turvallisempi ja ensimmäinen yleisesti käytetty rokote
1799: Humphry Davy löytää typpioksiduulin (ilokaasun), joka oli ensimmäinen tehokas puudutusaine.
1800: Kreivi Alessandro Volta keksii pariston "Voltaic pile"
1801: Robert Trevithick rakentaa hyöryvaunun - hyöryveturin edeltäjän.
1807: Robert Fultonin "Clermont", joka on ensimmäinen kaupallinen höyrylaiva.
1809: Sir Humphry Davy keksii ensimmäisen sähkölampun.
1810: Peter Durand England Metal Cans ltd, keksii metallisen säilykepurkin, avaaja keksitttiin 1858.
1812: Friedrich Gottlob Koenig ja Andreas Friedrich Bauer keksivät nopean painokoneen.
1814: George Stephenson rakentaa ensimmäisen höyryveturin.
1814: Joseph Nicéphore Niépce ottaa maailman ensimmäisen valokuvan camera obscuralla, valotusaika 8 tuntia.
1815: Sir Humphry Davy keksii varmuuslampun kaivoksiin.
1821: Faraday demonstroi elektromagneettista rotaatiota, josta tulee sähkömoottorin toimintaperiaate.
1825: Marc Brunel keksii keinon, jonka avulla voi rakentaa veden alle tunneleita.
1829: Braille täydentää lukumetodinsa sokeille.
1831: Von Liebig löytää kloroformin.
1834: Charles Babbage kehittää analyyttisen moottorin – tietokoneen edeltäjän.
1841: Fox Talbot patentoi valokuvaprosessinsa.
1835: Colt revolveri.
1837: Morse keksii lennättimen ja morse-koodin.
1837: Great Western - ensimmäinen merikelpoinen höyrylaiva.
1838: Daguerre viimeistelee valokuvausmetodinsa - dagerrotypian.
1839: Fox Talbot esittelee valokuvia varten kehittämänsä paperin.
1842: Crawford Long käyttää ensimmäistä kertaa eetteriä pienessa leikkauksessa.
1843: Great Britain — ensimmäinen iso, rautainen, ruuvipotkurilla vasrustettu höyrylaiva.
1843: Kirjoituskone keksitään.
1844: Chambers julkaisee Vestiges of the Natural History of Creation - kirjan.
1844: Morsen lennättimen kaupallinen köyttö alkaa.
1846: Ilmatyätteinen rengas patentoidaan ensimmäisen kerran.
1846: Ensimmäinen kanavan alle rakenenttu lennätinlinja.
1846: Eetteriä käytetään suuressa leikauksessa.
1846: Elias Howe keksii ompelukoneen.
1847: Boole julkaisee Matemaattista logiikkaa – kirjan.
1849: Monier kehittää vahvistetun sementin.
1850: Petroliinia (bensiiniä) jalostetaan ensimmäisen kerran.
1850: Isaac Singer kaupallistaa ompelukoneen.
1851: Singer keksii ensimmäisen käytännöllisen ompelukoneen.
1855: Yale-lukko keksitään.
1855: H. Spencer julkaisee Principles of Psychology-kirjan.
1856: Bessemerin muunnin mahdollistaan teräksen massatuotannon.
1856: H. Perkin alkaa aniliinivärien, jotka mahdollistavat kirkkaan väriset puuvillat, valmistamisen.
1856: Hollantilainen fyysikko Christiaan Huygens rakentaa ensimmäisen kaappikellon Joulupäivänä Haagissa.
1858: Ensimmäinen Atlannin ali kulkeva lennätinkaapeli asennetaan.
1858: Katodisäteet löydetään.
1859: Charles Darwinin The Origin of Species julkaistaan.
1859: Edwin Drake löytää öljyä Pennsylvaniasta.
1859: Etienne Lenoir demostroi ensimmäistä onnistunutta bensiini-moottoria.
1861: Ensimmäinen konekivääri.
1862: Pasteur kehittää bakteeriteorian.
1863: Siemens-Martin'n raudan käsittelymenetelmä tekee mahdolliseksi teräksen saamisen isoissa erissä. Teräs aloittaa raudan korvaamisen rakennuksessa.
1865: Lister demostroi karbolihapon (antiseptinen aine) käyttöä.
1867: Alfred Nobel keksii dynamiitin, joka on ensimmäinen turvallisesti käsiteltävä räjähde.
1869: Mendeléevin jaksollinen järjestelmä.
N. 1870: Motorisoitu sorvi.
1873: Christopher Sholes keksii Remington-kirjoituskoneen.
1876: Gilchrist-Thomas keksii tekniikan, joka sallii useampien malmien käyttämisen teräksen valmistamiseen.
1876: Alexander Graham Bell keksii ensimmäisen puhelimen.
1877: Keksitään ensimmäinen mikrofoni, jolla äänitetään ensimmäistä kertaa ihmisääntä.
1878: Gilchrist-Thomas perusprosessi sallii useampien malmien käyttämisen teräksenvalmistuksessa.
1879: Thomas Edison keksii ensimmäisen pitkäkestoisen hehkulampun (40h) ja valaisee oman labotarionsa 30 lampulla.
1881: Lontoon uusi Savoy teatteri on maailman ensimmäin täysin sähkövalaistu rakennus.
1882: Koch eristää tuberkuloosin aiheuttajan.
1883: Ensimmäinen kymmenkerroksinen pilvenpiirtäjä rakennetaan Chigagoon.
1883: Brooklynin silta avataan.
1883: Koch eristää ja tunnistaa koleraa aiheuttavan vibriobakteerin.
1884: Maxwellin sähköisten ja magneettisten kenttien käyttäytymistä ja niiden vuorovaikutuksia kuvaavat yhtälöt ilmeistyvät nykyisessä muodossa. Ilmiöt kuvattiin ensimmäistä kertaa 1861.
1884: Maxim keksii ensimmäisen automaattisen konekiväärin ja tällä aloittaa sodankäynnin mekaanillistamisen.
1885: Karl Benz valmistaa ensimmäisen polttomoottorilla toimivan auton.
1885: Louis Pasteur kehittää rokotteen vesikauhua vastaan.