Taide
Koko 1800-luvun ajan taide-elämä kulki käsi kädessä aatteellisen, yhteiskunnallisen ja teknisen kehityksen kanssa, ja muiden elämänalojen ilmiöt heijastuivat taide-elämän kehitykseen. Teollistuminen ja porvariston nousu merkittävään asemaan sekä poliittista elämää pitkään hallinnut konservatismi löysivät vastineensa akateemisen taiteen porvarillisuudessa samalla, kun uudet suuntaukset etenkin vuosisadan lopulla ravistelivat kirjallisuuden, musiikin ja kuvataiteen konventioita.
Viime suosisataa ei turhaan kutsuta aatteiden vuosisadaksi. 1800-luvun aatteellinen kehitys heijastui myös taide-elämän ja kulttuurin kehitykseen: koko vuosisadan ajan filosofiset ja poliittiset aatteet kulkivat taide-elämän pohjavireenä. Suuren vallankumouksen seurauksena syntyneet liberalismi ja nationalismi löysivät taide-elämän vastineensa vuosisadan alkua hallinneesta romantiikasta, joka toisaalta korosti taiteilijan virtuositeettia ja yksilöllistä tunnekokemusta ja toisaalta herätti useat kansakunnat etsimään juuriaan. Vuosisadan puolivälin paikkeilla syntynyt realismi puolestaan osoitti etenkin kirjallisuudessa samaa halua parantaa köyhän väestönosan oloja kuin vuonna 1848 julkaistun Karl Marxin kommunistisen manifestin pohjalta muotoutunut sosialismi. Loppuvuosina taide-elämä taas otti selvästi havaittavia vaikutteita niin Friedrich Nietzschen ajatuksista asettaa Jumalan paikalle vapaa, vahvatahtoinen yli-ihminen kuin Théophile Gautierin opista l'art pour l'art - taidetta taiteen vuoksi. Osittain näiden ajatusten seurauksena nousseen uuden individualismin valtaama taidemaailma synnytti kiivaaseen tahtiin sekä uusromanttisia että entistä yksilöllisempää ilmaisua tavoittelevia ryhmittymiä ja taitelijoita.
Aatteellisen kehityksen ohella vuosisadan lopun taide-elämään vaikutti tieteen kiihtyvä kehitys vuosisatamme aikana. Näkyvimpinä osoituksina tästä voidaan pitää uusien keksintöjen vaikutuksia taide-elämään: teräksen keksiminen mullisti arkkitehtuurin mahdollistaen yhä korkeammat rakennukset sekä yhä sirommat tukirakenteet, kun taas kuvataiteen puolella taiteilijoiden ei enää valokuvauksen yleistyttyä kannattanut pyrkiä kohteidensa yksityiskohtaiseen ikuistamiseen. Rautateiden, höyrylaivojen, lennättimen ja lopuksi puhelimen kaltaiset, tiedonvälityksen mullistaneet keksinnöt puolestaan mahdollistivat entistä laajemman kanssakäymisen kulttuurien välillä, mikä jätti jälkensä myös taide-elämän kehitykseen. Etenkin maailmannäyttelyiden ansiosta taiteilijat löysivät vieraat kulttuurit japanista Tahitin alkuasukkaisiin ja saamiensa vaikutteiden avulla he kykenivät luomaan kuvalliselta ilmaisultaan entistä mielenkiintoisempia.
Syvällisemmällä tasolla puolestaan Charles Darwinin Lajien synty (1859) mullisti aikalaisihmisen maailmankuvan ja heikensi uskonnon asemaa, kun taas Sigmund Freudin teoriat ihmismielestä viettien taistelukenttänä ravistelivat ihmiskuvaa. Samalla taiteilijat alkoivat etsiä teoksillaan ikuisia totuuksia ja pyrkiä arkisen kokemusmaailman tuolle puolen. Osittain tämä pyrkimys heijastui myös okkultististen ja mystisististen liikkeiden suosioon taide-elämän vaikuttajien parissa.
Paitsi että moderniin taide-elämään vaikuttivat aatteellinen ja tieteellinen kehitys, myös yhteiskunnallinen kehitys jätti siihen leimansa. Teollistumisen myötä taloudellisesti merkittävään asemaan nousseesta porvaristosta tuli merkittäviä taiteentukijoita ja keräilijöitä, mikä heijastui taide-elämän kehitykseen etenkin 1860-luvulle ominaisena ja akateemista taidetta edelleen hallitsevana porvarillisuutena, jopa jämähtäneisyytenä, mitä vastaan avantgardistiset taitelijaryhmät kapinoivat.
Porvariston ohella teollistuminen paransi hiljalleen myös työväestön asemaa. Työväenluokalla oli vuosisadan loppupuolella käytössään enemmän rahaa ja vapaa-aikaa kuin koskaan aiemmin, mikä lisäsi erilaisten viihdykkeiden kysyntää. Kasvanut kysyntä yhdessä teknisen kehityksen kanssa loi kokonaan uudenlaisen kulttuurimuodon: viihteellisen massakulttuurin. 1880-luvun pariisilainen kulutti työssä ansaitsemansa rahat tavarataloissa, sirkuksissa ja varieteissa, joihin vuosisadan viime vuosina katukuvassa yleistyneet mainokset häntä houkuttelevat.
Petra Lehtoruusu